Porvarien työllisyys- ja koulutuspolitiikka epäonnistunut totaalisesti

Suomesta puuttuvat aktiiviset ja inhimilliset työllisyysratkaisut, jotka asettavat ihmisen hyvinvoinnin ja kestävämmän yhteiskunnan tarpeet keskiöön. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö painottaa huutavaa tarvetta uusille toimille, jotka kohentavat työväenluokan asemaa ja elinikäistä
oppimista, varmistavat reilun työelämän ja koulutuspolitiikan yhteistyön sekä vahvistavat julkisia palveluja markkinavoimien kuriin laittamiseksi.

Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alusta kuntiin. Työllisyydestä keskusteltaessa on syytä muistuttaa julkisen sektorin merkittävästä roolista työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän potentiaalin määrätietoisen käyttöönoton sijaan nyt julkista sektoria kuitenkin kuritetaan porvarien toimesta ja palvelujen rahoitus halutaan pitää riittämättömänä, jotta yksityisen bisneksen ahneuden tukeminen olisi päättäjille helpompaa. Tilanne on sietämätön ja vaarallinen. Julkisen sektorin roolin ei tule rajoittua pelkästään nykyisten palveluiden tarjoamiseen, vaan sillä on mahdollisuuksia olla toimivamman yhteiskunnan rakentaja laajemmilla palveluilla ja toiminnoilla, koska sen tarkoituksena ei tulekaan olla voitontavoittelu vaan asukkaiden ja yhteisöjen parhaaksi toiminen. Asukkaiden neuvonta ja esimerkiksi parempien digitaitojen tukeminen ovat myös julkiselle sektorille paikallisesti toteutettuna ominaisia tehtäviä. Akuutteina toimina on ryhdyttävä korjaamaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen rahoitusvajetta hyvinvointialueilla ja kunnissa. Siihen on varaa ja sen tekemättä jättäminen on ainoastaan päättäjien haluttomuudesta kiinni. Julkinen sektoria tarvitaan myös sekä nopeiden että pitkäjänteisten ilmastotoimien tukemisessa ja toteuttamisessa.

Paremmalla työajalla parempaa elämää

Yksi merkittävimmistä työelämää ison harppauksen eteenpäin vievistä uudistuksista olisi parempi työaika eli yleisen työajan lyhentäminen 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentäminen ei ole ainoastaan keino parantaa työntekijöiden hyvinvointia, vaan siten myös avataan mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja parantaa työn mielekkyyttä ja laatua. Tämä tarkoittaisi muutosta yleiseen poliittiseen kehitykseen, jossa vain työnantajapuoli on ollut liian pitkään se, joka hyötyy - työntekijöiden jäädessä kärsijöiksi ja laskujen maksajiksi. Kotimaiset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että parempi työaika johtaa työhyvinvoinnin ja jaksamisen lisääntymiseen, sairauspoissaolojen vähenemiseen, sosiaalisen ja perhe-elämän mahdollisuuksien kohentumiseen sekä työn tuottavuuden kasvuun. Parempi työaika on tutkittu ja testattu
uudistus, jonka taloudellisia lyhyen ja pidemmän tähtäimen vaikutuksia on avattu kattavasti SKP:n paremman työajan aloitteessa. Ei ole enää mitään syytä viivyttää tätä uudistusta, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että yhteiskuntaa laajemmin.

Leikkaukset uhkaavat oppimista

Työllisyys- ja koulutuspolitiikan on yhteistyössä tuettava aktiivisesti sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät joustavia opiskelumahdollisuuksia eri elämäntilanteissa oleville, ja joissa koulutuksen ja työelämän yhdistäminen on sujuvaa. Tätä tavoitetta peilaten ei olekaan yhtään liioiteltua sanoa, että istuva porvarihallitus on koulutusvihamielinen. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, koulutusleikkaukset ja opiskelijoiden kyykyttäminen ovat muutamia esimerkkejä politiikasta, joka edustaa takapajuista, kylmää
maailmankuvaa. Koulutuksen epäkohtien korjaamisessa on tehtävä tiivistä yhteistyötä etenkin ammattiliittojen ja opiskelijoiden kanssa. Myös koulujen ulkopuolella tapahtuvaa elinikäistä, jatkuvaa oppimista pitäisi jatkossa pystyä paremmin näkemään ehdottomana hyötynä työnhaussa ja työelämässä. Esimerkiksi järjestöissä ja erilaisissa toimintaryhmissä tehdään valtavasti tärkeää vapaaehtoistyötä, jossa tekemisen skaala on hyvin laaja.

Aktivismia harjoittaessa kertyy huomaamattakin tietoa ja taitoja, joista on muussa elämässä apua ja hyötyä.

Koulutuksesta ei kapitalistien työvälinettä!

Aktiivinen, monimuotoinen ja inhimillinen työllisyys- ja koulutuspolitiikka on siihen pyrkiessään oleellinen osa luokkataistelua ja matkaa kohti systeeminmuutosta. Sen kautta torjutaan myös kapitalistisen yhteiskunnan pyrkimyksiä kapeuttaa koulutuksen roolia vain palkkatyön tai yrittäjyyden palvelijaksi. Meidän on nähtävä koulutus yhteisenä voimavarana tietojen ja taitojen aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen oppimiseen, joka tähtää ihmisinä kehittymiseemme, elinolojemme parantamiseen, eriarvoisuuden torjumiseen, yhteiskunnallisten epäkohtien ratkaisuun sekä demokratian ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
 

Viedään muutokset läpi - asetu ehdolle ensi kevään alue- ja kuntavaaleissa!
 

SKP:n Uudenmaan piirikomitea
23.9.2024